lauantai 1. tammikuuta 2011

Heh heh


Yhtenä yönä (tai no, aamulla) meikä oleili näissä kahdessa olotilassa koko ajan. Toisaalta tuntui, että räjähdän, kun täytyi vain olla hiljaa ja keksiä silti jotain tekemistä, yksin, sillä tuskin kukaan vastaa puhelimeen klo 3 aamulla, kun toisaalta vain nukutti ja vaivuin johonkin satumaailmaan.



 Tässäpä kuvastuxia huoneestani, kellostahan näkeekin paljonko se oli. Ja lampussa, joka näkyy ylimmässä kuvassa, on tosiaan maalia joka joutui siihen innostuttuani maalauksesta... En tiedä erottaako kukaan muu sitä kuvasta kuin minä mutta niin... Ja Marilyn -kalenterista sai vihdoin kääntää kansikuvan pois! :D Ja väriä vaihtavat valot seinällä vievät möröt pois öisin :) En nimittäin mieli nukkua täysin pimeässä.
Kengät olivat mieluiset siihen asti, kun poljin ne käyttökelvottomiksi kesäaikaan. Kannat menivät vallan muusiksi kun istuin ystäväni tarakalla. Niihin liittyi kaikkea mukavaa, joten päätin säilyttää ne jotenkin kauniisti. Nyt ne roikkuvat ovenpielustassa.



Sittenpä taiteellisemmalle puolelle... taiteelliselle ja taiteelliselle... mutta niin! Ylempi kuva nyt oli vain hetken mielijohde, mutta jotenkin mieluinen minulle.
Alempi kuva on lähinnä kannanotto systeemiin, jossa pyörimme. Tieto, joka meidän on pakko oppia kouluissa, on kuin pakko survoa itseensä, vaikkei millään jaksaisi. Pakko puurtaa eteenpäin.. o_o
Lol, en osaa oikein käyttää tätä bloggeria niin nämä kuvat ei nyt tule siihen järjestyxeen mihin haluaisin mutta ah. Piparkakkutalo jonka kyhäsin joulun tienoilla, on tätä nykyä mennyttä mökkiä mutta sain näpättyä siitä kuvan ennen purkutöitä : D Menihän siinä aikansa...
Siinäpäs kuvia joulusta ja vuodenvaihteesta. Heh heh.

Vuodenvaihteessa oli oikein erittäin virkistävää kun Vilma ja Reetta soittivat minulle pitkän ja hartaan yksinäisyyden angstauksen päätteeksi! Niinpä sitten en nähnyt värikkäitä räjähteitä yxin ikkunastani puiden latvojen lomasta vaan oli kaxi muutakin silmäparia sekä käsiä soittamassa kitarallani Smoke on the Wateria :)

Nytpä tuli pitkä merkintä, heipsulivei senkin sienet
T. Paulié

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti