Just

Mun pitäisi kirjoittaa maailmaa mullistava, ihmisiä valaiseva dekkariteos huomiseksi enkä edes tiedä mitä siinä tulee tapahtumaan. Sokkeloisten juonien aatelia olevien novellien luominen ei ole oikein mun alaani. Lisäksi meitsiähän kiinnostaakin niin paljon kirjoittaa jotain paskaaaaaaa yhdessä päivässä äidinkielenopettajan mieliksi.
Päässä kun sattuu pyörimään hieman muita asioita. Olisi kyllä aika jees jos saisin välillä muutakin ajateltavaa kuin ...niin, mutta en ilmeisesti halua jäädä paitsi tämän päivän masiksesta. Angst ja sillee. En tiedä, jos kerran on sellainen itkupotkuraivarifiilis jos jokin menee väärin, niin sama olla sitten. Itsepäinen olen kai, kun asetan angstauksen koulun edelle.
Tää päivä on tosi omituinen. Eilen oli kivaa. Maailma on nurinkurinen ja väärinpäin ja vaikea ja omituinen, toimii ihan väärin. Mulla on tosi vähäisiä syitä olla näin depressiivinen. Suureksi osaksi se johtuu vain siitä, ettei taivasta näy eikä myöskään aurinkoa.
En jaksais nähdä yhtään ketään enkä puhua kenenkään kanssa.
ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄää.
öaslfjalsfkja. dfpojso yhyy yyyyyyyyyyy mistä ihmeestä mä kirjotan vittu dekkarin stna. Ja miks vitussa mua vaan jaksaa vituttaa näin ankarasti. Joka päivä. Joka helkkarin päivä. MIKS. Ja oikeestaan mulle on tullut vaan lisää stressin aihetta, vaikka kaiken pitäis mennä just hyvin. TUntuu niinku kantaisin lähinnä planeettoja paljain käsin. Ja ne on melko painavia.